4. TULOKSET
Tutkimuksessa mitattiin ensihoitajan työn kuormittavuutta sen
päätyövaiheissa. Päätyövaiheiksi nimettiin odottaminen (45 %), aputyöt
terveysasemalla (25 %), potilaan hoitaminen (10 %), hälytysajo (10 %),
sekä välineiden kantaminen (5 %). Muihin ensihoitajan tehtäviin
listattiin muun muassa opetustuokiot ja itsensä kouluttaminen (5 %)
(Kaavio 1). Kuormittavimmiksi työvaiheiksi näistä todettiin
potilaanhoitaminen ja hälytysajo, vaikkakaan ne eivät määrällisesti
olleetkaan isoin osa työtä.
Kaavio 1
Mittaukset ensihoitajan työnkuormittavuudesta tehtiin niin kutsutulla
aatami-tehtävällä, joka on sairaankuljetuksen kiireisin tehtävätyyppi ja
tässä oli kyseessä sydäninfarktipotilaaksi luokiteltu iäkäs potilas,
jonka anamneesin (sairaskertomuksen) molemmat tehtävällä olleet
ensihoitajat tunsivat ja tiesivät potilaalla olleen aiemmin jopa
liuotusta vaatineita sydänveritulppia.
Ensimmäinen mitattava asia oli hälytysajo ja sen vaikutus kuljettajan
syketaajuuteen. Tulokset osoittivat syketaajuuden olevan ajomatkan ajan
vaihtelevan välillä 180-198. (kaavio 2) Edholmin mukaan työnkuormitus,
joka perustuu lihastyön kuvauksesta johdettuihin keskimääräisiin
energiankulutusarvoihin antoi hälytysajon aikaiseksi tulokseksi kokoajan
asteikolla 1-7 arvoa 7. Tällöin voidaan hälytysajon kuormittavuutta
verrata ripeään juoksuun energian kuluttavuudeltaan.
Samojen mittausten kohdistuessa potilaan hoitoon syketaajuus vaihteli
välillä 88-165. (kaavio 2) Edholm-arvot vaihtelivat viidestä kuuteen,
joten potilaan hoitamisen energian kuluttavuutta voidaan verrata
portaiden nousuun tai reippaaseen kävelyyn.
Kaavio 2 ( sarja 1 ovat hälytysajon arvot, sarja 2 potilaanhoitamisen
arvot)
OWAS arvon avulla selvitettiin työn kuormittavuutta eri kehonosille.
Tutkittavia alueita olivat selkä, kädet, jalat ja voimankäyttö. Jokaista
OWAS arvoa annettaessa joudutaan kiinnittämään huomiota laajasti näiden
alueiden kuormittuvuuteen. Hälytysajossa OWAS arvot vaihtelivat selän
osalta yhden ja kahden välillä, ja muiden ruumiinosien kuormittavuus oli
luokkaa 1 koko mittauksen ajan (Kaavio 3).
Kaavio 3
Samaisella OWAS asteikolla potilaanhoitaminen antoi vaihtelevia tuloksia.
Hoidon aikana kuormitus oli kokoajan suhteellisen isoa. Selän osalta
arvot vaihtelivat välillä 1-4, käsien 1-3, jalkojen 2-6 ja voiman 1-3
(Kaavio 4).
Kaavio 4
RPE-arvo koostuu työn fyysisestä kuormittavuudesta työntekijän
elimistölle. Tässä mitattiin haastattelun ja havainnoinnin avulla kuinka
hälytysajo ja potilaanhoito kuormittivat koehenkilön selkää, käsiä ja
jalkoja sekä millaisena yleisesti pidettiin työvaiheen kuormittavuutta
koko elimistölle.
Hälytysajossa RPE-arvo selän ja käsien osalta oli 9, joka vastasi melko
kevyttä työtä ja jalkojen osalta arvo oli 11 joka vastasi suhteellisen
kevyttä työtä (Kaavio 5). Koko elimistölle hälytysajon aikaiseksi arvoksi
saatiin 12, joka vasta kevyehköä työtä.
Kaavio 5
Hoidon aikana vastaavat arvot vaihtelivat hyvinkin paljon. Selän osalta
arvot vaihtelivat välillä 9-20, eli melko kevyestä hyvin, hyvin
rasittavaan työhön. Käsien osalta arvot olivat väliltä 8-20 ja jalkojen
11-20. Yleinen RPE arvo vaihteli 11-20 niin, että työn lähestyessä loppua
arvo vain kasvoi (Kaavio 6).
Kaavio 6
Sisällysluetteloon
|
