|
SEURANTA
NIV -hoitoa saava potilas tarvitsee jatkuvaa seurantaa. Vitaalielintoimintojen jatkuvaa monitorointia jatketaan kunnes hänen tilansa vakautuu. Happisaturaatiota ja EKG:tä seurataan jatkuvasti. Verenpaine mitataan 15 min välein hoidon akuutissa vaiheessa, koska NIV -hoito laskee verenpainetta. Hengitystiheyden ja apuhengityslihasten käytön tarkkailu antaa viitettä hoidon vaikuttavuudesta. Verikaasuanalyysillä saadaan potilaan tilanteesta tarkka kuva. Potilaan tilan kohentuessa pulssin ja hengitystiheyden tulisi laskea ja apuhengityslihasten käytön loppua. Potilaan värin ja hengitysäänten pitäisi muuttua paremmiksi. Potilaan orientoituneisuutta tulee seurata, sillä potilaan on oltava hoidon aikana yhteistyökykyinen. Hiilidioksidiretentio ja unen puute voivat altistaa potilasta sekavuudelle. (Blomster et al 2001: 99-100; Perkins & Shortall 2000: 37; Preston 2001: 44).
Seuraavia ongelmia saattaa esiintyä:
Ilmavuoto
Dyssynkronia
Potilaan hätääntyminen, pakokauhu
PaCO2 pysyy matalana
SatO2 pysyy matalana
Eritteet ja yskä
Maski-intoleranssi
Vatsainflaatio
Ihohaavauma
Ilmavuodon määrää voi seurata useimmissa ventilaattoreissa ventilaattorin monitorilta. Alle 10l/min vuoto on vähäinen, alle 25l/min käy vielä, mutta yli 50l/min on liian paljon. Tällöin maskin asentoa on korjattava irrottamalla maski potilaan kasvoilta ja siirtämällä se parempaan paikkaan. Kiinnityshihnojen löysääminen ja maskin siirtäminen ilman maskin irrottamista potilaan kasvoilta ei yleensä korjaa tilannetta, koska maskin pehmusteet jäävät huonosti, eikä maski tällöin istu hyvin. Ilmavuodon suuntaa ja voimakkuutta kokeillaan kämmenselällä. Silmään kohdistuva ilmavirtaus aina poistettava, sillä se voi aiheuttaa silmätulehduksen ja on potilaasta epämiellyttävää.
Dyssynkronian eli spontaanihengityksen ja ventilaattorin antaman painetuen 'konehengityksen' eriaikaisuuden voi aiheuttaa agitaatio, liiallinen IPAP tai liian lyhyt paineen nousuaika sisäänhengityksen aikana. Merkittävin yksittäinen dyssynkronian aiheuttaja on sisäinen PEEP johon voidaan ventilaattorin säädöillä vaikuttaa.
Potilas saattaa saamastaan rauhallisesta ohjauksesta ja tuesta huolimatta kiskoa hätääntyneenä maskin pois kasvoiltaan. Maskia ei tällöin saa laittaa hänelle väkisin takaisin, sillä potilaan yhteistyökyky on ehdoton edellytys hoidon toteuttamiselle. Jokin yksittäinen tekijä kuten ilmavuoto silmään tai maskin aiheuttama kipu voi olla hätäännyksen syy. Mikäli potilas ei hoitotyön keinoin rauhoitu, saattaa lääkäri määrätä hänelle sedaation. Jos potilas ei siedä kasvonaamaria on NIV -hoito tällöin kontraindikoitu ja potilas on intuboitava.
|
|
|
