|
3. MITTAUSMENETELMÄT
Tutkimuksessa käytettiin mittausmenetelminä Edholm, OWAS, RPE-asteikkoja
sekä syketaajuutta. Näiden avulla pyrittiin selvittämään ensihoitajan
työn päätyövaiheiden kuormittavuutta. Edholmin avulla saatiin selville
miten työ kuormittaa verenkiertoelimistöä ja sykettä seuraamalla
mitattiin sydämen työmäärää. OWAS-menetelmällä seurattiin
liikuntaelimistön lihastyön kuormittavuutta eri työasennoissa. Työn
kokonaisvaltaista kuormitusta mitattiin RPE-asteikon avulla niin, että
käsien, selän ja jalkojen kuormitus huomioitiin erikseen ja lisäksi
tehtiin arvio työn yleisestä kuormittavuudesta (Ergonetti 4).
Mittausta valmisteltiin niin, että tutkija sopi ennakolta päivän, jolloin
hän seurasi tutkittavan työtehtäviä. Tutkittavalle selvitettiin mitä
tutkimukseen osallistuminen hänelle merkitsee ja mitä hänen tulee tehdä.
Tutkittavalle selvitettiin käytettävät mittausmenetelmät ja miten hänen
tulee itse arvioida työnsä kuormittavuutta. Ennakkokeskustelujen avulla
työ jaettiin päätyövaiheisiin ja sovittiin, että ensimmäinen akuutti
hälytys tulee tutkimuksen kohteeksi. Ennakolta sovittiin myös, että
hälytysajoa mitataan kohteeseen mennessä, jolloin vastassa olevasta
tilanteesta ei vielä ole varmaa tietoa ja että tutkittava ajaa kyseiselle
tehtävälle sekä hoitaa potilaan. Tutkimuspäivänä ensihoitajan kanssa
sovittiin, että hänelle kiinnitetään jo aamusta sykemittari, jolla
seurataan pulssia päivän mittaan, koska muuten mittaaminen olisi
mahdotonta.
Mittaukset suoritettiin aamuyöstä tulleella rintakipupotilaaseen
kohdistuvalla hälytystehtävällä. Ensimmäinen pulssimittaus tehtiin auton
starttaamisen jälkeen. Tätä ennen ensihoitaja oli tullut juosten
asemapaikalle kotoaan noin 300 metriä ja herännyt hälytykseen unesta.
Aikaa heräämisestä asemapaikalle saapumiseen meni kuusi minuuttia, joten
tämä huomioidaan pulssitasossa ensimmäisessä mittauksessa.
Matka kohteeseen kesti noin 15 minuuttia, joten pulssitasoa, RPE, Edholm
ja OWAS arvoa pystyttiin seuraamaan lähes koko hälytysajon ajan. Hoito
aloitettiin kohteessa, mutta sitä siirryttiin jatkamaan ensimmäisen
kymmenen minuutin sisällä autoon, koska näin ei kaikkea välineistöä
tarvinnut siirtää kohteeseen ja autossa valaistus oli parempi toimia.
Näin hoitoa koskevat mittaukset keskittyvät akuuttivaiheen
toimenpiteisiin ja potilaan kantamiseen paareilla autoon.
Tutkimuksessa oli tarkoitus, että tutkittava itse arvioi kokemansa
verenkiertoelimistön kuormituksen eli RPE arvon mittausten aikana. Koska
kyseiset mittaukset tehtiin akuuttikeikalla, ei tutkittava kyennyt
näyttämään arvoja juuri mittaushetkellä, mutta tutkittava oli perehtynyt
mittausmenetelmään aiemmin ja tiesi menetelmän. RPE arvot saatiin
tutkimuksessa kuitenkin jälkijättöisesti niin, että tutkija dokumentoi
ylös, jos tutkittava sanoi jonkun esimerkiksi rasittavan selkää ajon
aikana. Samoin tutkija dokumentoi kohteessa suoritettuja toimenpiteitä ja
asentoja missä ensihoitaja milloinkin oli. Näiden ja ensihoitajan omien
mielikuvien avulla tehtiin heti akuuttivaiheen jälkeen RPE pisteytys.
Sisällysluetteloon
|
|
|
