|
Liuotushoidon toteutus
Ennen fibrinolyyttisen hoidon aloittamista on 13-kanavaisessa EKG:stä
nähtävä tietyt sydäninfarktiin sopivat poikkeavat muutokset (Arola 2001,
81). Liuotushoidon aloittamisesta päättää aina joko paikalla oleva tai
konsultoitava lääkäri. Liuotushoidon voi toteuttaa siihen perehtynyt ja
asianmukaisen koulutuksen omaava terveydenhuollon ammattilainen.
(Aaltonen & Kuisma 2000: 6,7.) Hepariini ja ASA kuuluvat hoitoon suonen
uudellentukkeutumisvaaran vähentämiseksi (Heikkilä ym. 2000: 569).
Liuotushoidon aikana ja sen jälkeen jatkuva EKG- seuranta on
välttämätöntä, riippumatta siitä, missä hoito toteutetaan, koska potilaan
tilaan liittyy merkittävä rytmihäiriöalttius. Parhaimmillaan
monitoriseuranta mahdollistaa myös ST-segmentissä tapahtuvien muutosten
seuraamisen. Potilaan verenpainetta tulee seurata säännöllisesti heti
liuotushoitopäätöksen jälkeen. Liuotukseen käytettävät valmisteet
laskevat verenpainetta, erityisesti streptokinaasi. Fibrinolyyttiset
aineet voivat aikaansaada silmin havaitsemattoman verenvuodon johonkin
ruumiinonteloon, kuten vatsaonteloon, jolloin vaarana on hypovolemia ja
verenpaineen lasku. Hoidon aikana ja 24 tuntia sen jälkeen tulee olla
välitön defibrillaatiovalmius (Aaltonen & Kuisma 2000: 6/11.) Tämä siitä
huolimatta, että kammiovärinän esiintyvyys on suurimmillaan ensimmäisten
tuntien aikana, jonka jälkeen niiden todennäköisyys pienenee nopeasti
(Heikkilä ym. 2000: 488).
|
|
|
