Eteisvärinä

Eteisvärinä eli flimmeri (FA, fibrallaatio atriorum), on yleinen eteisperäinen rytmihäiriö. Eteisvärinä on sydämenrytminä 2-4%:lla aikuisista. Sen esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Tavallisimmin flimmerin taustalla on sepelvaltimotauti, pitkään korkealla ollut verenpaine, sydämen läppävika tai kilpirauhasen liikatoiminta. Flimmeriä esiintyy myös sydämeltään täysin terveillä ihmisillä. Pitkäaikainen alkoholin käyttö ja siihen liittyvä krapula saattavat laukaista eteisvärinän. (Heikkil� 1991; Martikainen 1999; Iivanainen ym. 1998.)
 
Eteisvärinässä eteisten sähköinen toiminta on kaaoksessa. Normaalin johtumisen sijaan, sähköisiä impulsseja syntyy eteisten eri fokuksissa ja ne etenevät omia reittejään pitkin eteisten alueelle. Häiriintyneen sähköisen toiminnan seurauksena eteisten lihassäikeet depolarisoituvat epäjärjestyksessä. Runsaasta eteisten sähköisestä toiminnasta huolimatta vain harvat impulssit johtuvat kammioihin asti. Kammioiden toiminta on epäsäännöllistä. Eteisten supistumistaajuus on 400-600 krt/min. Kammioiden supistumistaajuus on hitaassa flimmerissä noin 40-50 krt/min ja nopeassa yli 100 krt/min. (Heikkil� ym. 2000.)
 
Perusviivan epätasaisuus, joka johtuu eteisten kaoottisesta toiminnasta on tyypillinen löydös EKG:ssa. Säännöllisiä P-aaltoja ei voida erottaa. QRS-kompleksit tulevat epätasaisesti, koska vain osa impulsseista johtuu kammioihin. Flimmerissä QRS-kompleksi on tavallisesti kapea. Nopea flimmeri (kaamiotaajuus yli 100) on monesti vaikea erottaa kammiotakykardiasta. QRS-kompleksi leviää toiminnallisen haarakatkoksen seurauksena ja kompleksit näkyvät EKG:ssa vierekkäin, jolloin värisevä perusviiva peittyy. (Miettinen 1998.)